#221 Nyt ollaan valmiita huomiseen!

  Nyt on kaikki huonekalut siirretty ja kaikki muut tämän päivän hommat tehty. Seuraava yö joudutaankin Manun kanssa nukkumaan sohvalla, jotta saatiin patjat pois lattialta viemästä turhaa tilaa. Kanit ja niiden tavarat siirrettiin kylppäriin, jossa ne viettävätkin nyt ensi yön. Aamulla täytyy vielä herätä ajoissa siirtämään viimeisetkin tavarat ja heittämään niihin muovit päälle. Kuitenkin nyt voi huokaista helpotuksesta sillä ollaan valmiita huomiseen! 

#220 Jänniä päiviä riittää

  Huomenna meillä vaihdetaan kaikki ikkunat joten taas tulee eläimille yksi jännittävä päivä, tai no jännitys on alkanut jo tänään huonekalujen siirrolla (sohvan alta paljastuikin Minnin pieni lelukätkö). Onneksi olen tämän ja huomisen vapaalla, jotta on aikaa valmistautua ja huomenna aikaa vahtia eläimiä. Aamulle ne laitetaan kaikki kuljetuskoppeihin ja sitten siirrytään huoneesta toiseen riippuen missä järjestyksessä ikkunoita vaihdetaan. Puput joutuvat viettämään huomisen tehdashäkissä kylppärissä.  Toivon mukaan ikkunat saadaan vaihdettua yhden päivän aikana ettei tarvitse tässä sekamelskassa olla eläinten kanssa montaa päivää.

#219 Tötteröpää

  Eilen illalla Manu alkoi kovasti nuolemaan leikkaushaavaa joten sille jouduttiin laittamaan tötterö päähän. Tästä se masentui ihan totaalisesti ja kulki ympäriinsä törmäillen tötteröllä joka paikkaan ja pää alhaalla ihan kuin tötterö painaisi monta kymmentä kiloa. Se kuitenkin alkoi syödä ja juoda sekä muutenkin vaikuttaa taas ihan omalta itseltään.

  Tänään otettiin tötterö pois ja voi miten iloinen kisse olikaan! Se käyttäytyy ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan paitsi, että sillä on ollut ihme mammanpoika -päivä. Se kokoajan huutaa huomiota ja tulee syliin ja ihan kiinni. On ne tuossa jo Minninkin kanssa juoksennelleet ja leikkineet ihan normaalisti. Ihanaa miten hyvin kaikki lopulta menikin.

#218 Kotona ollaan!

  Vihdoin saavuttiin kotio! Reissu meni ihan hyvin, löysin oikean junan ja bussin ja kaikki. Perillä meitä odotti hyvin mukava henkilökunta. Alkuun punnittiin poika ja se painaa 4,6 kiloa. Sen jälkeen se pikaisesti tutkittiin ja pian se saikin piikin pakaraan jolloin meidät jätettiin odottelemaa nukutuksen vaikutusta. Jonkin verran poika ehti tutkiskella huonetta (yritti jopa lähteä toiseen huoneeseen) kunnes ensin takajalat alkoivat pettää ja pian koko kisse oli ihan pitkällään. Sinne se oli jätettävä osaavan henkilökunnan käsiin ja itse jatkoin matkaa ostoskeskukseen tuhlaamaan aikaa.

  Kolmen tunnin päästä menin takaisin asemalle odottelemaan Manun heräilyä ja aika nopeasti se tuotiinkin minulle. Ihan pöppörössähän se vielä oli, mutta jaksoi kuitenkin nostaa jo päätään. Kotona se halusi heti ulos kopasta, mutta matka tyssäsi aika nopeasti kun ei pikkuinen jaksanutkaan liikkua. Siirsin sen pedille, mutta se halusi heti kiivetä donitsiin nukkumaan. Ruokaa ja vettä se saa vasta, kun on kunnolla herännyt (eläinlääkärin ohjeen mukaan). Huomenna kirjoittelen miten pikkuinen on lähtenyt paranemaan.
Eläinlääkärin huonetta tutkimassa.
Pikkuhiljaa alkoi silmät mennä kiinni.
Oma koti (ja donitsi) kullan kallis.

#217 Pelottava perjantai

  Huominen pelottaa todella eikä enää tiedä miten päin pitäisi olla. Olen ollut viimeksi Helsingissä 5-6 vuotta sitten ja nyt pitäisi yhtäkkiä löytää sinne ja sillä viellä suunnistaa eläinlääkärille. Sitten tuleekin se kamalampi juttu eli kastrointi. Hyvin sen pitäisi mennä, mutta silti pelottaa ihan hirveästi. Sitten vielä pitäisi löytää tie sieltä kotiin.

  Pojun kastrointi meni hyvin, mutta silti olin aivan sydänsyrjällään. Sitä ei voinut muuta kuin katsoa miten toiseen sattuu ja miten sillä on niin huono olla ettei pysty edes juomaan tai syömään. Se on inhottava tunne. Kovasti yritän olla miettimättä kauhukuvia mitä kaikkea voi tapahtua, mutta silti pelottaa.

  Herra ei tietysti ymmärrä vielä yhtään ja se ottaakin ihan rennosti. Puolen yön aikaan otan siltä ruokakipon pois sillä se ei saa 8-10 tuntia ennen syödä mitään. Saa nähdä saanko itse yhtään unta ensi yönä. Toivottavasti se osaa huomenna matkustaa yhtä fiksusti kuin aina ennenkin.

#216 Kanien kuvahaaste

Mäkin päätin tehdä tämän blogeissa kiertäneen kuvahaasteen ja teinkin sen tällä kertaa vain omista kaneista. Oli muuten hankala valita niin monista tuhansista kuvista sopivimmat. Koitin myös vähän valikoida erilaisia ja eri aikaan otettuja kuvia.

Kerrataas vielä säännöt: Laita jokaiseen kohtaan mielestäsi sopiva kuva. Kuva saa olla uusi tai vanha kunhan se sopii aiheeseen. Lopuksi haasta mukaan 1-3 blogia. Tällä kertaa en kuitenkan haasta ketään.


1. Uninen

2.Iloinen

3. Ystävyys

 4. Epäonnistunut

5. Värikäs

6. Suloinen

7. Ruoka

8. Onnistuneimmat kuvat kaneistasi

#215 Perjantaina tapahtuu!

  Mamman pikkupoika on nyt kasvanut sen verran, että eilen illalla tehtiin tärkeä päätös leikkauttaa Manu. Sillä on alkanut hormoonit hyrräämään ja se yrittää aina välillä astua Mishaa, joka tietty stressaantuu tilanteesta. Löysinkin Helsingistä eläinlääkäriaseman, jossa leikkaukset ovat tämän kuun puoleen hintaan ja saatiinkin heti aika jo perjantaiksi.
  Pakko myöntää, että hiukan jänskättä vaikka Pojun leikkaus meni hyvin ja ilmeisesti tuo poikien leikkaus on todella yksinkertainen juttu. Saa myös nähdä kuinka paljon pojan käytös muuttuu leikkauksen myötä. Nyt vaan sormet ristissä toivotaan, että kaikki menee hyvin!

#214 Karkulaiset

  Pari päivää sitten laajennettiin kanien alueella kolmella kompostikehikolla johon laitettiin katto etteivät ne karkaisi. Illalla Neiti tunki itsensä ulos aitauksesta ja Manu tuli heti ilmoittamaan toisen kanin karanneen joten saatiin Neiti pian takaisin aitaukseen.

  Aamulla heräsin hirveään meteliin ja menin katsomaan keittiöön ja ai että miten ihana näky siellä odottikaan. Jotenkin kanit olivat saaneet yhden rautalangan kokonaan pois ja näin saivat kanin mentävän aukon aitaukseen. Listoihin ne eivät onneksi olleet koskeneet, mutta olivat syöneet kuivikepussiin hirvittävän reijän ja kaikki kuivikkeet olivat pisin lattiaa. Yhden laturinkin toinen oli jyrsinyt ihan palasiksi. Ei auttanut muuta, kuin heti aamusta  alkaa siivoamaan. Aitaus otettiinkin heti pois käytöstä ja seuraavan kerran se laitetaan varmemmin kiinni.

#213 Nomnom salaattia

  Päivällä otin kanit taas juoksentelemaan ja aloin tehdä ruokaa. Salaatista kanitkin saivat taas oman osansa ja voi miten hyvin salaatti ja kurkunpäät maistuivat. Pakkohan noista pupusista oli muutama kuva ottaa. Tällä kertaa ne ihan sulassa sovussa suostuivat jakamaan kaikki herkut, kun yleensä Neiti ottaa osansa ja juoksee johonkin nurkkaan puputtamaan niitä ettei Poju vaan varasta kaikkea.

#212 Aurinkoisen päivän kuvailut

  Ihanat keväiset ilmat ovat täällä (vaikkakin sen on jokainen jo varmaan huomannut) ja tänään oli pakko kuvailla elukoita. Ensin otin kameran mukaan parvekkeelle ja sitten päästin kanit juoksentelemaan. Parvekkeella Manu kuunteli lintujen lauluja ja kovasti yritti niille maukua vaikke se niitä nähnytkään.

  Pojilla on selkeästi kevättä rinnassa ja molemmilla on enemmän kuin tarpeeksi energiaa. Manu pystyy purkamaan ylimääräistä energiaansa tyttöjen kanssa ja Poju taas heitti sellaiset iloloikat ettei kamera millään pysynyt perässä. Iloloikkien takia sille ilmeisesti tuli vähän lämmin ja se heittikin leviäksi häkkiin.

#211 Iltajuoksentelut

  Illalla päätettiin rakentaa kaneille sellainen väliaikainen aitaus johon ne pääsevät nyt päivittäin juoksentelemaan. Näin ne eivät pääse tuhoamaan mitään ja ne on helpompi päästää juoksentelemaan, kun itse vaikka tekee ruokaa. Oli siinä kissoilla ihmettelemistä, että mitäs noi oikein puuhaa. Samalla tuli illanhämärässä räpsäistyä muutama kuva. Ihanaa, kun Pojunki karva alkaa vihdoin näyttää paremmalta ainakin omaan silmään!

#210 Ruokintaa ja naarmuja

  Kakarat ovat alkaneet leikkiä yhdessä ja tänään leikit kääntyivät ilmeisesti liian rajuiksi ja Manu sai uuden naarmun nenun päälle. Toivottavasti nuo kohta oppisivat leikkimään vähän hellemmin ettei tällaista sattuisi enää. Alla olevassa kuvassa näkyy nuo kaksi naarmua mitkä sillä on nenun päällä.
  Tänään päätettiin myös vähän muuttaa Manun ruokinta-aikoja. Sillä ei voida enää pitää 24/7 raksubaaria auki sillä Minni ja varsinkin Misha tykkäävät käydä sen ruokakipolla. Päätettiin pitää sillä öisin raksuja tarjolla, kun tytöt eivät pääse ruokailemaan siitä (olemme vielä pitäneet kissat öisin eri huoneissa jotta kaikki saavat paremmin nukuttua). Aamuisin ja iltapäivällä Manu saa nykyään märkäruokaa samaan aikaan kuin tytöt ja illalla taas raksuja vapaasti. Jossain vaiheessa noita aletaan kaikkia ruokkia samaan aikaan ja samassa paikassa joten tähän on pojan hyvä tottua. Tässä myös ideana se, että josko Manu alkaisi taas paremmin syömään märkäruokaa.
  Pikkuhiljaa aletaan myös totuttaa Manua aikuisten raksuihin (sillä sehän täyttää jo kohta 10 kuukautta). Tällä hetkellä se syö Porta 21 kittens, Taste of The Wild ja Applawssia sekaisin ja tarkoitus on siirtyä kokonaan Taste of The Wildiin sekä Applawssiin sillä niitä tytöt syövät sekaisin.
  Tällä viikolla tuli kämppikseni tilaamat kissanhiekat sekä märkäruokapurkit ja Manu innostui taas valtaamaan pahvilaatikot. Muuten kotona onkin ollut aika rauhallista (kakaroiden riehumista lukuunottamatta) ja eilenkin nuo nukkuivat kaikki lähes koko päivän.

#209 Vihdoinkin kodikasta

  Suurinosa tavaroista on nyt paikoillaan ja pari päivää sitten kasasin pienen raapimapuun isomman viereen. Manulle se olikin jo ihan tuttu ja tytöt menivät heti tutkiman uutta puuta. Ajattelimme ettei se varmaan tule kauheaan kovaan käyttöön, mutta Minni löysi heti hyvän nukkumapaikan raapimapuun pussukasta ja Manu on tuota käyttänyt ihan normaaliin tapaan.
  Kissat ovat edistyneet taas totuttelussa ja tällä hetkellä ne tulevat jo juttuun. Yksi päivä Minni veti Manua turpaan ja se saikin pienen haavan nenän yläpuolelle sekä silmäluomeen. Onneksi kuitenkaan silmään ei tullut mitään. Tuon jälkeen mitään haavoja ei onneksi ole tullut ja tappelutkin ovat nykyään leikkiä. Välillä Minni pomottaa Manua ja ne riehuvat ja sähisevät. Välillä taas Manu yrittää leikkiä Mishan kanssa joka ei innostu semmoisesta vielä yhtään ja se sähiseekin Manulle. Eivät ne kuitenkaan kokoajan tappele ja välillä ne jopa puskevat toisiaan ja sietävät toisia lähellä. Yleensä ne myös nukkuvat samassa huoneessa ja jopa suhteellisen lähekkäin.