#198

  Tänään tein näillä näkymin viimeisen pikkusiivouksen kanien alueella. Seuraavan kerran siivoan sen kunnolla pari päivää ennen muuttoa ja silloin kanit siirtyvät asumaan tehdashäkkiin.

  Neidin kiukkukausi meni taas ohi ja nyt ne ovat Pojun kanssa kuin vastarakastuneita. Nukkuvat kokoajan kylki kyljessä sekä käyvät samaan aikaan ruokakipolla yms. Herkkujakin Neiti suostuu jopa jakamaan, kun yleensä vain nappaa ensimmäisen ja juoksee mahdollisimman kauas ettei Poju vaan varasta hänen herkkujaan.
  Manu on innoissaan ollut mukana pakkausavustajana. Sen mielestä on kauhean kivaa seikkailla vaatehuoneessa (joka on täynnä pahvilaatikoita) vaikken minä siitä niin tykkääkkään. Se on muutenkin tekemässä aina mukana ja ihmettelee miksi touhuan kokoajan niin paljon. Pakkohan se on koittaa jotain saada tehtyä, kun reilu pari viikkoa enää muuttoon! Välillä täytyy kuitenkin muistaa rentoutua ja torkkua, tällainen pakkaushan on todella rasittavaa puuhaa pienelle kisselle (edelleen se on pieni vaikka isännän mielestä sille onkin tullut "vähän" pyöreyttä).

#197 Manun kuulumiset

  Torstaina oli se päivä, kun pikku herra karkasi ensimmäisen (ja samalla toivottavasti viimeisen) kerran rappukäytävään. Se oli kuulemma livahtanut heti ulos ja juossut kaksi kerrosta ylöspäin, josta isäntä oli saanut sen kiinni. Onneksi se juoksi ylöspäin eikä alas mistä olisi pahimmassa tapauksessa voinut päästä ulos asti. Nykyään saakin olla tuon kanssa tarkkana, kun lähtee johonkin.

  Manulla oli taas vähän mahanpuruja. Yksi päivä se oksensi ja sen jälkeiset pari päivää sen maha tuntui kovalle. Se kuitenkin söi, joi ja kävi vessassa ihan normaalisti. Nyt kaikki onkin taas kunnossa ja maha tuntuu ihan normaalille, joten ei onneksi tarvinnut huolestua sen enempää. Tiedä mitä roskia se on taas jostain löytänyt ja saanut mahansa sekaisin.

#196 Karvakorvien kuulumisia

  Neiti on ollut taas vaihteeksi hyvin pahalla päällä ja jokainen on saanut osansa siitä kiukusta, Poju valitettavasti pahiten (ei ole helppoa elää naisen kanssa). Ilmeisesti taas valeraskautta pukkaa ja yksi päivä se jaksoikin hetken rakennella pesää. Toivottavasti tämä menee pian ohi.

  Pojulta löytyi harjauksen yhteydestä selästä muutama pieni punainen läiskä. Harmiksi piti ajella sille kalju läikkä selkään jotta näin miten paljon niitä läiskiä on ja jotta pääsin hoitamaan niitä. Pari päivää puhdistelin ja laitoin rasvaa ja ne katosivat. Niiden syy ei selvinnyt, mutta tilannetta tarkkaillaan ahkeraan. Nyt tuo Pojun turkki onkin sitten entistä kamalamman näköinen.

  Eilen käytiin isännän kanssa irtisanomassa tämä meidän kämppä ja helmi-maaliskuun vaihteessa on täältä muutettava ulos. Nyt vasta todella käsitti, että tästä ihan oikeasti muutetaan kohta pois.

#195 Pesuhetken häirintää

  Illalla kävin vähän häiritsemässä Manun pesuhetkeä ja räpsäisin siitä muutaman kuvan mitkä halusin tulla jakamaan teidän kanssa. Joskus Manu unohtaa tuon kielensä hiukan ulos ja sitä saa välillä jopa ihan koskettaa ennen kuin poika tajuaa sen olevan ulkona.

#194 Muutto lähestyy

  Nyt vihdoin ja viimein on muuttosuunnitelmat niin pitkällä ja lukkoon lyötyjä, että niistä uskaltaa vähän jo puhua. Suunnitelmat menivätkin uusiksi ja ollaankin nyt muuttamassa etelämmäksi sillä päätettiin kaverini kanssa laittaa hynttyyt yhteen eli muuttaa saman katon alle. Nyt pitäisi vielä irtisanoa tämä kämppä ja ensi kuun lopulla muuttaa pois. Eli alkaa kauhea muuttourakka! Paljon pakkaamista (miksei kukaan sanonut ettei kannata hamstrata niin paljon tavaraa??) ja siivoamista ja kuukausi aikaa, HUI!

  Koitan tämän muuton ohjella myös päivitellä blogia mahdollisimman normaalisti, mutten voi kuitenkaan luvata mitään sillä tekemistä on paljon ja aikaa tuntuu olevan kauhean vähän. Muutto tuo blogiinkin ihan uusia tuulia ja myös uusia naamoja.
Puhdas ja pörröinen kisse

#193 Manu pesulla

  Kissat ovat siitä hyviä eläimiä, että ne pesevät itsensä tehokkaasti. Joskus saattaa kuitenkin tulla eteen se tilanne, että täytyy mennä pesulle ja sen takia mielestäni onkin hyvä harjoitella sitä etukäteen. Muutaman kerran ollaan kokeiltu pestä likaisia takajalkoja ja se onkin ollut yhtä taistelua. Tänään kokeiltiinkin kunnon pesua ja se meni yllättävän hyvin. Eipä Manu siitä kauheasti tykännyt, muttei se laittanut hanttiinkaan ihan hirveästi joten ei siinä kauhean kauaa mennyt. Nyt vain odotellaan, että märkä turkki kuivuu.

#192 Manun hassut tavat

Manu on ollut minulla reilu 4 kuukautta ja siinä ajassa ollaan ehditty hyvin tutustumaan ja tällä kertaa listailen sen hassuja tapoja (tästä löytyy postaus jossa kerroin pariskunnan hassuja tapoja). Nämä ovat sellaisia, jotka ovat hassuja minun ja ystävieni mielestä, mutta muille varsinkin kissan omistajille ne voivat olla ihan arkipäiväisiä juttuja.

  • Manu ei mielellään syö kahtena päivänä peräkkäin samaa märkäruokaa. Jos toisena päivänä laittaa samaa kuin edellisenä, niin yleensä se jää kupiin koskemattomana.
  • Monille blogin lukijoille ei varmaan tule yllätyksenä, että tämä poika nukkuu välillä vähän miten sattuu ja missä sattuu. Se myös osaa vallata sängyn aika tehokkaasti itselleen, eihän nyt mamman kultamussukkaa voi kieltää nukkumasta niin suloisesti pitkin pituuttaan.
  • Se haluaa joka paikkaan tulla mukaan. Jos raukkaparka jää vaikka vessan ulkopuolelle niin alkaa sen päivänen huuto, mikä kuuluu varmaan ylimpään kerrokseen asti. Jos en ota sitä mukaan suihkuun (oleilemaan kylpyhuoneeseen) niin se huutaa vielä enemmän ja vielä äänekkäämmin. Parvekkeelle se myös haluaa aina tulla, muuten se sitten istuu oven takana huutamassa. Se on kuitenkin oppinut olemaan myös yksin eikä yksinoleminen ole mikään ongelma (vaikka tästä kohdasta voikin saada erilaisen kuvan).
  • Sillä on myös kauhea tarve aina ilmoittaa, jos se on tehnyt jotain normaalista poikkeavaa. Esim. yksi päivä se sai jotenkin tiputettua kylpyhuoneen lastan (mikä roikkuu suihkuverhon tangossa) ja tuli viereeni huutamaan ja pyörimään levottomasti. Kun nousin ylös niin se juoksi lastan viereen ja jatkoi huutamista niin kauan, että kävin katsomassa mitä on tapahtunut. Tämä on siitä hyvä tapa, että saan nopeasti tietää jos se on tehnyt jotain tuhmuuksia. 
  • Se myös tykkää istuskella ikkunan vieressä ja saattaa tuijotella ulos pitkänkin aikaa. 
  • Manu tykkää leikkiä vedellä. Varsinkin jos joku on käynyt suihkussa niin se menee pyörimään lattialle niihin äärettömän pieniin vesilammikoihin. Usein se myös tunkee lavuaariin, jos hanasta päästää vettä. Muutaman kerran olen sen myös löytänyt keittiön lavuaarista, kun olen unohtanu keittiön oven auki. Kuitenkin tassujen peseminen on hänestä todella inhottavaa puuhaa ja se onkin aina yhtä taistelua.
  • Se myös välillä muistuttaa vähän koiraa. Välillä olen sille heitellyt höyhenkeppejä ja se noutaa niitä ihan mielissään. Se myös heittäytyy aina makaamaan lattialle siinä toivossa, että joku rapsuttaisi sitä massusta. Tätä se tekee aina, jos on joutunut olemaan yksin tai päästessään isännän huoneeseen. Ja jos vahingossakin sattuu vain kävelemään ohi niin sitten se kävelee perässä ja heittäytyy jalkojen eteen lattialle, jos vaikka sillä kerralla ihminen huomaisi sen paremmin. Muutenkin se on usein hyvin hellyydenkipeä ja tunkee vaikka naamaan hakemaan huomiota, kunhan joku vähän rapsuttaa.
  • Tämä viimeinen ei ole oikeastaan tapa, mutta se on hassu ominaisuus tai lähinnä ominaisuuden puute. Manussa ei ole ollenkaan metsästäjän vikaa ja vaikka olen koittanut sen kanssa leikkiä saalistusleikkejä niin se ei ymmärrä. Yleensä se vain juoksee suoraan lelun päälle eikä se oikeastaan koskaan vaani mitään. Se myös välillä näkee parvekkeella pikkulintuja ja niille se vain naukuu samalla kun häntä vispaa tuhatta ja sataa. Käydessämme Minnin ja Mishan luona se katsoi ihmeissään Minniä, joka on luonnostaan aikamoinen metsästäjä. Saa nähdä tuleeko tähän muutosta sitten, kun Manu saa kaverin.
Videon linkki

Onko muiden kissoilla/muilla eläimillä samanlaisia tai muita hassuja tapoja?

#191 Tavallisen arjen kuulumisia

Nyt on vietetty muutama hyvin kanitäyteinen päivä ja voi miten kivaa se on ollutkaan! Manu ei ole tästä ihan samaa mieltä sillä se on jätetty monesta hetkestä ulos, koska en ole viitsinyt tuoda sitä pärisemään kanien ympärille kokoajan. Halusin viettää kanien kanssa nyt paljon aikaa ihan keskenään sekä molempien kanssa kahden kesken. Tällainen aika on tietysti vähentynyt hiukan Manun tultua, mutta edelleen nuo karvapallerot saavat paljon huomiota ja aikaa.

Poju on saanut nyt paljon erityishuomiota. Synttäreiden kunniaksi vietettiin sen kanssa pitkä kahden keskeinen hetki jolloin napsin siitä samalla vähän kuvia. Eilen harjailin sitä taas tovin verran, mutta herra oliki pahalla tuulella joten en viitsinyt kiusata sitä kauhean kauan.
Tänään siivoilin taas kanien alueen pitkän kaavan mukaan ja se venähti normaalista tunnista kolmeen tuntiin, kun jäin viettämään noiden kanssa aikaa. Tänään Pojukin oli paremmalla tuulella ja mönki kokoajan syliin hakemaan rapsutuksia sillä välin, kun Neiti makoili ja mökötti omassa nurkassaan. Se murahti Pojullekin muutaman kerran vaikka pikkuinen halusi mennä vain hiukan pusuttamaan.

#190

#189 Poju 2v!

8.1.2013 Tuo ihana pikkupallero syntyi ja tänään täytti jo 2 vuotta! Aika menee kyllä todella nopeasti. Vastahan tuo tuli meille.

Synttäreiden kunniaksi tein kaneille pienen kakun (samanlaisella reseptillä kuin uutena vuotena tekemäni kekit), jonka koristelin omenan ja porkkanan paloilla. "Suureksi yllätykseksi" kakku maistui paremmin Neidille ja itse synttärisankari tuli vain kerjäämään rapsutuksia.

#188 Puhelimen tyhjentelyä

Vaihteeksi Manun nukkumisasentoja. Viimeisessä kuvassa on meidän hyvin tyyppillinen leffahetki jolloin Manu tulee viekkuun nukkumaan..
1.Pikku mies parvekkeella vakio paikallaan. 2. Lavuaarissa odottelemassa, että laitan hanan päälle. 3. Käyhän se nukkuminen näinkin.
Manu ottaa rennosti, kun itse paikkailin sen tuhoja pesukoneen poistoletkussa. Ilmeisesti meillä onkin 3 kania eikä yhtään kissaa.
Joulureissulta kuvia. 1. Matkalla takaisin kotiin oli pelloilla kaunis sumukerros. 2. Kuva lumisesta maisemasta. 3. Iltalenkillä Timin kanssa

#187 Kaniunelmia

Ajattelin ensin laittaa kaikki unelmat samaan postaukseen, mutta siitä olisi tullut aivan liian pitkä joten jaoin ne muutamaan osaan. Halusin aloittaa kertomalla kaniunelmista. Tätä aihetta tulee mietittyä aika usein vaikka uuden kanin hankinta on ajankohtaisena aikaisintaan vasta sitten, kun Neidistä tai Pojusta aika jättää.

Yleisesti ottaen olen ihastunut enempi pystykorvaisiin rotuihin ja väritykseltään luonnonharmaisiin sekä chinchilloihin (tietty alla olevat poikkeukset). Ovathan kaikki luppakorvaiset suloisia, siitä ei pääse mihinkään, mutta omaa silmää miellyttää enemmän jänismäinen ulkonäkö.

Hollantilainen
Tähän rotuun ja eritoten sen väritykseen rakastuin aivan ensisilmäyksellä. Onneksi löysin blogimaailmasta parikin blogia joissa päätähtinä on kyseisen rodun edustajia ja mitä enemmän luin niiden käytöksestä niin sitä enemmän noihin rakastuin. Onhan nuo omat kanit ihan kivan kokoisia (n. 2kg), mutta jotenkin sydän kaipaa vähän isompaa rotua ja hollantilainen voisi olla juurikin se seuraava askel (vaikka se luokitellaankin pieniin rotuihin). Tästä rodusta kelpaisi kyllä mikä väri tahansa. Aikaisemmin olin tykästynyt luonnonkeltaiseen enemmän, mutta nykyään värillä ei ole väliä!

Belgianjänis
Kanit on kaneja ja jänikset jäniksiä. Bjänisten ulkonäkö oli itselle ensin vähän ristiriitainen juttu. Alkuun se tuntui liian jänismäiseltä lemmikkikaniksi, mutta mitä enemmän näin kuvia ja kertomuksia rodun edustajista, sitä enemmän niihin ihastuin. Tämänkin rodun edustajista ottaisin mitä väriä tahansa, vaikkakin unelmana olisi saada oikeaa rusakkoa muistuttava jänis.

Belgianjätti
Sitten kun hypätäänkin keskisuuresta rodusta jättiin niin tulee Belgianjätti. Näissä myös kiehtoo tuo jänismäinen ulkonäkö ja olisihan se aika koomista omistaa pienen koiran kokoinen kani! Olen myös kuullut paljon tämän rodun ihanasta käytöksestä, joten tällainen pallura voisi muuttaa meille vaikka samantien! Ehkä sitten joskus, kun on oma talo ja oma piha (eli enemmän tilaa).

Millaisia kaniunelmia teillä on vai joko kotoa löytyy kaikki unelmayksilöt?

#186 Pojat hangessa

Tänään käytiin tutkiskelemassa hankea molempien poikien kanssa ja kumpikaan ei oikein innostunut ulkoilusta.

Manuhan ei ole aikaisemminkaan oikein tykännyt lumesta ja ilmeiseti tuokin pieni kerros oli pojalle liikaa. Tänään se ei halunnut astua edes pois tuon ritilän päältä eli ei oltu tällä kertaa ulkona kuin muutama minuutti.
 Pojun kanssa ulkoilut jäivät aika vähälle syksyllä ja se näkyi heti. Se oli normaalia hermostuneempi eikä sitäkään kiinnostanut pahemmin tutkiskella maassa olevaa valkeaa massaa. Pari kertaa se meni ritilän päästä päähän ja sitten alkoikin kinuta takaisin sisälle.

#185 Kanitukset

Kaniestakin piti heti saada uuden vuoden ensimmäiset kuvat. Samalla tuli taas harjailtua molempia ja leikattua niiden kynnet. Kumpaakaan ei kiinnostanut penniäkään seistämöllöttää kuvattavana eikä yhteiskuvasta varsinkaan tullut taaskaan yhtään mitään. Tosin tätä hankaloitti kaneista hyvin kiinnostunut Manu joka olikin tunkemassa tassuja kokoajan kuvausalueelle. 

Kaneille ei tällä hetkellä kuulu sen kummempia. Neiti alkaa taas olla sopivassa kunnossa (edelleenkään mitään herkuttelua en myönnä) ja Pojun turkki taas normaaliin tapaan aivan hirveässä kunnossa vaikka sitä ollaankin nyt hyvin ahkerasti harjailtu. Rintamus jouduttiin taas ajelemaan pois, sillä se jyrsii siihen aivan hirveät takut eikä anna koskea sinne harjalla yhtään. Selän päällä alkaa taas olla hyvää mustaa karvaa, mutta kyljissä on edelleen tuota valkoista höttöä jonkun verran.

#184 Vuoden ensimmäinen paketti

Joulun jälkeen Mustissa ja Mirrissä oli kunnon tarjoukset ja niitähän piti tietty heti käyttää hyväksi (vaikka viime aikoina onkin tullut tilattua enemmän ja vähemmän tarpeellista tavaraa). Tänään hain tuon paketin ja ensimmäisenä Manu meni heti tutkimaan, että minkä paketin se mamma nyt on tuonut.

Paketista löytyi tällä kertaa Manulle uusi flexi (mikä olikin vähän odotettua pienempi, mutta eiköhän tuo asiansa aja) joka on tietysti punainen jotta sointuu valjaiden kanssa. Se sai myöskin ihanan herkkupurnukan jonka tyttömäisen värin ei saa antaa hämmentää. Kanit saivat jyrsittäväksi puutikkuja ja ABC -mineraalikiviä joista Neiti kiinnostuikin heti. Yhteiseksi ostokseksi ostin eläinten 2 in 1 shampoo/hoitoaineen. En pese elukoita usein, mutta hyvä tuollainen on olla varalla. Ja Manun kanssa pitäisi pesua kokeilla jotta ehkä onnistuisi paremmin sitten joskus kun oikeasti tarvitsee pestä.

Lopuksi Manu tuomaroi laatikon hyväksi päiväunipaikaksi.

#183 Manun tuolipärinät

Uusi vuosi ja iso siivousurakka alkoivat tänään. Tarkoituksena on siivota koko kämppä lattiasta kattoon ja vaihtaa isännän kanssa huoneita, jotta saadaan Manun kanssa isompi huone.

Kesken siivouksen Manu hyppäsi pärisemään tuolini päälle joten pidin pienen tauon ja kuvailin sekä naureskelin pikkuisen touhuja. Huomaa taas miten paljon se on kasvanut. Tullessaan meille se mahtui hyvin makoilemaan tuon tuolini niskatyynyn päällä ja nyt sillä on vaikeuksia tasapainnoilla siinä.