#272 Lomalla viimeinkin!

  Ensimmäinen puoli vuotta koulua takana ja en voisi olla onnellisempi. Vihdoin on saatu kaikki raportit kirjoitettua, työt tehtyä sekä kokeet hoidettua kunnialla läpi. Nyt voi ihan rauhassa rentoutua joulun viettoon. Ja varsinkin Manu on onnessaan, kun mamma viettää taas enemmän aikaa kotona.
"Jaa että loma"
  Tänään olikin taas aika viettää kanien kanssa kunnolla aikaa ja samalla koitin napsaista niistä muutaman kuvan. Molemmilla oli alkuun kauhea kiire sohvalta pois, mutta lahjomalla niitä banaanilla sain ne kuitenkin pysymään edes jonkun aikaa kameran edessä. Samalla tietysti kissat olivat mukana puuhastelemassa kulissien takana.

#271 Kysymyshaaste

Kiitos haasteesta ja kysymyksistä Kaikenkarvaisten keskellä
Haasteen säännöt siis menevät siten, että vastaan 11 saamaani kysymykseen, (minkä jälkeen teen uudet 11 kysymystä, joihin haastan 11 blogia vastaamaan :-) nämä jätän tällä kertaa tekemättä)

Kysymykset:

1. Mihin yhteen vapaavalintaiseen kauppaan käyttäisit 1000 euron lahjakortin?
Varmaankin Rajalaan tai vastaavaan josta voisi ostaa kameratarvikkeita tai sitten ihan vaan Prismaan tai muuhun isoon kauppaan josta saisi melkein mitä vaan.

2. Millainen olisi unelmatalosi?
Joku ihana omakotitalo, pari kerrosta, mielellään puinen ja sauna on ehdoton. Ulkonäöllisesti se ei saisi olla kauhean moderni, tykkään enemmän sellaisesta vähän vanhemmasta. Sisällä voisi olla joitain moderneja ratkaisua, mutta sisustuksessakin tykkään vähän vanhemmasta kuin ihan uusi ja moderni. Suuri keittiö olisi aivan ihana! Tietysti siinä olisi jonkun verran omaa pihaa ja ehkä pari ulkorakennusta, jotta eläimille olisi monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Naapureita ei tarvitsisi olla ihan vieressä. 
3. Olisitko mieluummin lahjakas matemaattisissa aineissa vai kielissä?
Olen aina ollut kohtuuhyvä molemmissa joten tämä onkin hankala kysymys. Nykyään tarvitsee aikalailla molempia, jos haluaa pärjätä esim. opiskelussa vähän pidemmälle. Vastaan nyt kuitenkin, että haluaisin olla lahjakas matemaattisissa aineissa. Silloin pitäisi olla looginen ajattelu kohdillaan ja sillä pärjää myös kielten opiskelussa suht mukavalle tasolle.

4. Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja? Haluaisitko?
Ei ole kumpiakaan eikä lävistyksiä tule. Tatuointi onkin ollut haaveena jo 10 vuotta, joten sellainen tulee joskus ilmestymään.
5. Mikä oli ensimmäinen lemmikkisi?
Meidän perheessä oli koiria, kun olin pieni. Myöhemmin perheeseen tuli myös kaksi kania joista olenkin kertonut jo aikasemmin (Ensimmäiset kanini -postaus). Tosin ihan ensimmäinen oma lemmikki oli Neiti.

6. Mistä lemmikistä haaveilet?
Koirasta. Muutama sellainenkin on mitkä ovat vain haaveilupohjalla eivätkä tule todennäköisesti koskaan tapahtumaan. Näitä on esimerkiksi siili, kilpikonna, chincilla, hevonen.

7. Paljonko lemmikeihisi kuluu keskimäärin rahaa kuukaudessa? 
Tätäkin jossain vaiheessa laskeskelin, kun oli vain kaksi kania. Tällä hetkellä en ole kovin tietoinen paljonko rahaa menee varsinkaan, kun ostamme kissojen tavarat ja ruoat puoliksi. Voisin kuitenkin heittää arviolta n. 40-60 euroa kuukaudessa (tämä siis vain minun osuuteni).
8. Miten perheesi, ystäväsi ja tuttusi suhtautuvat lemmikeihisi?
Ystävät tietävät minun olevan ihan eläinhullu, joten he ovat hyvin tottuneet. Äitikin jollain asteella ymmärtää, mutta hän ei ole ihan samalla tasolla minun kanssani. Hän myöskin oli alunperin lemmikkien hankkimista vastaan allergioideni takia. Isä taas ei todellisuudessa ymmärrä ollenkaan vaikka hänelläkin on aikasemmin ollut koiria. Ehkä hän ymmärtäisi paremmin, jos minulla olisi koira sillä hän ei oikein tykkää kissoista tai kaneista. En ole näiden antanut kuitenkaan lannistaa itseäni. Minulle eläimet ovat kaikki kaikessa ja jos joku ei sitä ymmärrä niin sille ei sitten mahda mitään.

9. Miten järjestät lemmikkiesi lomahoidon? 
Tämä on oikeastaan aina ollut helppoa minulle sillä en ole koskaan asunut yksin ja aina on ollut joku joka voi katsoa niitä jos minulla on jotain suurempaa menoa. Tälläkin hetkellä on helppoa, kun asuu kämppiksen kanssa. Tosin joskus joudutaan vähän soveltamaan aikatauluja, mutta hyvin ollaan kuitenkin aina saatu aikataulut sopimaan niin, että toinen on kotona.
10. Mitä lemmikkieläintä et itsellesi hankkisi ja miksi?
Muutama vuosi sitten olisin vastannut nopeasti, että kissa olisi sellainen, mutta kaskummaa nyt niitä löytyy taloudesta kolme. Tykkään kaikista eläimistä ja jos esim joku eläin tarvitsisi kipeästi uuden kodin ja minulla olisi mahdollisuus sellainen antaa niin tuskin sanoisin ei. Jos kuitenki mietin mitä eläintä en itse koskaan hankkisi niin täytyy sanoa kala. Ne ei vaan jotenkin koskaan ole innostaneet minua.

11. Millä perusteilla nimeät lemmikkisi? 
Niinkuin moni on varmaan huomannut, niin meillä ei ole mitään kauhean erikoisia tai mielikuvituksellisia nimiä. Kyllähän uuden lemmikin tullessa aina on pohdittu hetken aikaan nimeä (tai Pojun kohdalla puolikin vuotta sen jälkeen, kun se meille tuli) ja on päädytty semmoiseen mikä tuntuu hyvältä. Pojun tullessa mietin monta vaihtoehtoa, mutta mikään ei tuntunut hyvältä ja lopulta jäätiin vain nimeen Poju, kun sillä nimellä sitä kutsuttiin alusta saakka.

#270 Ihana Neiti

  Perjantaina oli taas kanien siivouspäivä ja samalla vietin pitkän hetken niiden kanssa, kun ne juoksentelivat vapaana. Tai no eivät ne kauheasti juoksennelleet. Poju istuskeli suurimman osan ajasta joko häkissä tai heinäpussissa. Neiti katseli ensin meininkiä häkin turvasta ja sitten se juoksi suoraan syliini. Sitä sai silitellä ja rapsutella miten päin halusi ja se vain pyysi lisää. Sen sai myös ottaa syliin eikä sitä haitannut yhtään. Tuollainen se oli silloin, kun se tuli minulle ja siitä on jo pitkä aika. Oli kyllä niin ihanaa etten pysty kunnolla edes sitä selittämään. Toivottavasti se on jatkossakin tuollaisella päällä.

#269 Pesulla

  Tänään oli Mishan aika päästä pesulle. Se ei ole viime aikoina pessyt itseään kunnolla joten pesu tulikin tarpeeseen. Kaikki meni yllättävän hyvin. Shampoota levittäessä prinsessa huusi muutaman kerran, mutta muuten oli hyvin nätisti. Kuivauksessa siltä kuitenkin alkoi loppua hermo, joten tehtiin se pikaisesti ja päästettiin prinsessa kuivattelemaan yksikseen.
"Ai pesulle, en nyt kyllä tiedä."
"Tätä ei hermot enää kestä. IRTI MINUSTA!"
"Varpaatkin ihan märkänä."
"Mitäs tölläätte?"

#268 Ollaanko meillä sittenkin kavereita

  Tänään tapahtui jotain hyvin yllättävää. Heräsin aamulla kylmän tunteeseen ja huomasin, että peittoni oli vallattu. Tämähän ei ole mitenkään yllättävää sinäänsä, mutta kun huomasin kuka peiton oli varastanut niin en voinut muuta kuin hymyillä. Löysin nimittäin Manun ja Minnin vierekkäin nukkumasta! Koitin varovasti kömpiä ylös etten vain herättäisi kaksikkoa ja samantien nappasin kännykällä kuvan ja lähetin sen kämppikselleni. Tunnit kuluivat ja kaksikko vain nukkui ja nukkui välillä tietty vaihtaen asentoa. Kerrottakoon nyt vielä, että tytöt ovat usein nukkuneet kahdestaan, mutta Manua ei ole moiset läheisyydet kiinnostaneet. Myöhemmin jopa Misha kävi tarkastamassa erikoisen tilanteen ja sainkin napattua kännykällä hyvin erikoisen kuvan sillä siinä näkyvät kaikki kolme kissaa vieretysten.

#267 Viimeisimmät zooplus-tilaukset

  Posti Pate on taas kuljettanut parit ruokpaketit kotio. Ensimmäisessä tilauksessa tuli Purinan Gourmet Ala Cartea pari pussia, Cosman Thai pussipaketti, Cosman purkkeja sekä Applawssin kuivamuonaa. Kissojen lemppari tässä paketissa oli ehdottomasti kuivamuonan mukana tullut höyhekeppi.
  Toisessa paketissa oli pupuille heinää, lisää Cosman Thai pusseja sekä Cosman purkkeja, jotka onkin nyt todettu parhaiten maistuviksi. Samassa paketissa olikin kolme kappaletta häyhenkeppejä, mutta ne joutuivat vielä piiloon sillä edellisen paketin keppi on vielä (yllättävää kyllä) hyvässä hapessa. Manun mielestä paras juttu oli ehdottomasti iso pahvilaatikko.

#266 Kissevauvvoja!

  Tänään käytiin katsomassa Siiriä, joka pari päivää sitten pyöräytti yllätyspennut! Pentuja oli ensin kolme, mutta yksi oli jo valitettavasti kuollut ennen synnytystä. Toinen on musta valkoisilla merkeillä ja toinen äitinsä näköinen eli raidallinen myöskin valkoisilla merkeillä. Jos pennut ovat yhtään tulleet äitiinsä niin niistä tulee todella suloiset!

  Tällä hetkellä pennut painavat n. 170g ja molemmilla on vielä simmut kiinni. Sukupuoliakaan ei vielä katsottu. Kuitenkin pentujen tulevaisuus on vähän hataralla pohjalla sillä Siiriltä ei kauheasti tule maitoa. Niille ollaankin syötetty maidonkorviketta (vaikka se maistuukin vähän huonosti) niin toivotaan, että ne selviävät ja kasvavat hyvin.

  Siiri on kovin nuori vielä ja se oli alkuun pentujen kanssa todella hukassa, mutta nykyään se on oikein hieno äiti. Ei voi muuta kuin olla ylpeä pienokaisesta!

  Viimeisessä kuvassa komeilee perheen toinen kissa, Koiro.

#265 Herkkupäivä

  Tänään kanit saivat kunnon herkkupäivän niiden ollessa vapaana ja tietysti kissat olivat mukana touhuamassa, tai no, lähinnä suorittamassa järjestyksenvalvojan hommia. Kanit saivat näkkäriä, viinirypäleitä sekä hernehiutaleita niin irrallaan kuin pallostakin.
Ensin vähän heinää
Järjestyksenvalvoja nro 1
Karvapyllyt pallon kimpussa
Näkkäriä!
Järjestyksenvalvojat nro 2 ja 3

# 264 Manun sanoin

  Ihan hävettää miten tuo mamma ei ole saanut aikaiseksi kirjoitella tänne blogin puolelle yhtään mitään. Pakko oli itse pistää tassut hommiin ja kertoilla vähän kuulumisia teille!

  Ihan ensiksi täytyy kertoa teille kamalasta jutusta, nimittäin mamma ei olekaan enää kotona joka päivä. Nykyisin se lähtee aina aamuisin ja jättää mut yksin! Siis kuvitelkaa miten kamalaa! Tosin äitipuoli on aina välillä kotona, kun mamma on poissa mutta ei se ole sama asia. Nyttenkin tuo mamma oli muutaman päivän kokonaan poissa ja minulla tuli sitä kauhea ikävä (vaikka vähän hävettääkin myöntää).

  Olen myös keksinyt uuden kivan leikin! Aina, kun joku tulee kotiin ja ulko-ovi aukeaa niin päätän livahtaa rappukäytävän puolelle. Useimmiten juoksen aina kerroksen ylöspäin ja koitan mennä moikkaamaan yläkerran naapureita, mutta jostain kumman syystä mamma ja äitipuoli ei oikein tykkää tuosta hommasta. Ihme nipoja! Siellähän voisi olla vaikka miten mukavia kaksijalkaisia tai jopa nelijalkaisia olentoja!

  Muuten meillä meneekin ihan normaalisti. Pari kertaa ollaan otettu Minnin kanssa yhteen. Se kun tuppaa välillä säikyttelemään ja vaikka koitan kertoa sille, että pysyisi poissa niin se hyökkii päälle! Ihan kummallista meininkiä. Minähän en koskaan hyökkäilisi tuollaisella tavalla kenenkään päälle.. paitsi Mishan päälle aina välillä, kun koitan saada sitä leikkimään mun kanssa. Se on vain niin neiti ettei se koskaan halua leikkiä. Aina alkaa huutamaan päin naamaa ja suuttuu pienestä leikistä. Hankkisi hei huumorintajua.

  Huhhuh ottipa koville tämä kirjoittaminen. Toivottavasti tuo mamma saisi nyt otettua itseään niskasta kiinni ja kirjoittelisi ja kuvailisi enemmän. Vaikka miten olen koittanut nätisti poseerata sille niin se ei vain tajua ottaa sitä kameraa käteensä.

Karvaisin terveisin: Manu

#263 Tassuja!

  Mekin päätettiin vähän myöhässä ottaa osaa blogeissa kiertäneeseen tassuhaasteeseen! Ensimmäisenä näkyy Mishan karvaiset ja vaaleanpunaiset varpaat. Toisessa kuvassa onkin Manun vähemmän karvaiset, mutta vaaleanpunaiset varpaat. Viimeisenä muttei vähäisimpänä näkyykin Minnin pienet suklaatassut.

#262 Sähinää ja murinaa

  Meillä on pari päivää ollut vähän räjähdysherkkää meininkiä. Perjantai aamulla kissat jostain syystä suuttuivat toisilleen ja täällä oli kuulemma ollut kunnon sähisty ja muristu minun lähdettyä kouluun.

  Tullessani koulusta kaikki vaikutti olevan ihan normaalisti, kukaan ei sähissyt tai murissut tai muutenkaan näyttänyt vihaisilta, kunnes sitten kaikki räjähti taas. Leikkasin kaikkien kissojen kynnet ja tapansa mukaan Misha murisi ollessaan käsittelyssä. Huonoksi onneksi Manu luuli murinan lähtevän Minnistä ja alkoi sähistä tälle. Sitten Minni hyökkäsi Manua kohti ja siitähän kaikki taas alkoi. Manu sähisi Minnille heti, jos se tuli vähänkin lähemmäs ja Minnihän oikein provosoitui tästä ja koitti pari kertaa hyökkiä Manuraukan päälle. Ei muuta kuin kissat eri huoneisiin hetkeksi toivoen, että tilanne laukeisi itsekseen.
   
  Loppupäivä meni vähän varovaisesti, mutta nyt jo lauantaina Minni ja Manu ovat leikkineet ihan normaalisti. Ei noista aina ota ihan selvää mitä tapahtuu ja yleensä ne onkin olleet pelkkiä väärinkäsityksiä mitä sitten laukeavat ei-niin-toivotulla tavalla.
Varovainen Misha

#261 Inhokkitreffit

  Tänään vietin koulun jälkeen kunnolla kanien kanssa aikaa. Oli jälleen kerran vuoro ottaa Poju ihanaan karvanhoitokäsittelyyn eli vuorossa oli paljon harjausta ja jotain takkujen ajeluja. Tuo on aina sekä minusta, että pupusta erittäin mukavaa puhaa (huomatkaa sarkasmi). Saatiin kuitenkin erittäin paljon aikaan, enää olisi vain toisen puolen rintakarvat ajamatta. Tällä välin Neiti parkkeerasi itsensä taas heinäkassin päälle syömään.

#260 Cats Activity Snack Box

  Viimeisimmän ruokatilauksen yhteydessä saimme tilaajalahjana zoolplussalta Cats Activity Snack Boxin ja sitähän piti tietysti heti kokeilla. Ensin laitettiin sinne herkkuja ja laskettiin se vain lattialle. Ensimmäisenä paikalle tulivat tytöt. Misha ymmärsi nopeasti jutun idean. Minni vähän haisteli ja jatkoi sitten matkaa (se ei ole samalla tavalla noiden herkkunappien perään kuin mitä Misha on). Manu tapansa mukaan lysähti makuulle vähän matkan päähän ja kiinnostui esineestä vasta sitten, kun se laitettiin nenän eteen. Meillä toimi hyvin ekalla kerralla 2/3 kissalla. Joku päivä täytyy koittaa laittaa Minnillekin sopivia herkkuja ja katsoa ymmärtääkö sekin tuon idean yhtä helposti!

  Tässä vielä linkki kyseiseen tavaraan: Cats Activity Snack Box - Zoolpus


#259 Masterikarkuri

  Tällaista tällä kertaa. Istuskelin ihan rauhassa koneella kuulokkeet korvilla ja ihmettelin miksi kissat käyttäytyivät oudosti: ne juoksentelivat ihmeellisesti ja tuijottelivat keittiöön päin. Sitten selvisikin syy siihen sillä Poju ihan muina miehinä käppäili olkkariin. Järkytyksestä päästyäni menin heti katsomaan miten se oli päässyt karkaamaan, mutten keksinyt miten. Häkki oli ihan paikallaan niinkuin aikaisemminkin.

  Onneksi on noi kissat jotka vahtivat pupujen menemisiä niin ei paljon tarvinnut alkaa Pojua etsiskelemään. Minni varsinkin vahti sitä silmä kovana. Hetken aikaa sen perässä sai juosta ennen kuin sain sen kiinni. Herralla oli ilmeisesti hyvinkin hauskaa eikä mikään kiire takaisin aitaukseen.
Ropellikorvainen karkulainen


#258 Yllinkyllin tilaa

  Tänään  tapahtuikin jotain tavallaan uutta kanien kanssa. Laitettiin niille kotona valjaat päälle ja pakattiin ne kantolaukuun ja suunnistettiin lähellä olevalle kentälle. Kanit eivät ole matkustaneet vähään aikaan mikä näkyi siinä, että ne stressasivat tuosta lyhyestä matkasta eikä kumpikaan ollut ihan elementissään päästessään ulkoilemaan.

  Poju stressasi vähän enemmän ja se ei oikeastaan suostunut liikkumaan yhtään. Hetken se haisteli ja maisteli ja sitten heitti pitkäkseen nurmikolle. Tässä vaiheessa todettiin, että paras varmaan vaihtaa uhria sillä Pojua ei kiinnostanut ulkoilu yhtään.
  Neiti taas oli hiukan kiukkuinen jouduttuaan matkustamaan sekä valjaisiin. Ensin se mursi omaan tapaansa ja sitten alkoi kauhea nurmikon järjestely. Se teki itselleen kivan pesän mitä pyöri ympyrää ja maisteli paljon vihreää pesänsä reunoilta.